Kotimaisen puolustusteollisuuden rooli Suomen uudessa puolustusratkaisussa on merkittävä
Valtioneuvosto julkaisi joulukuussa 2024 puolustusselonteon, jossa tarkastellaan puolustuksen toimintaympäristön kehitystä ja määritellään puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle osana puolustusliitto Natoa. Puolustusselonteko määrittelee myös Suomen puolustuspoliittisen ja sotilaallisen roolin Natossa, EU:ssa ja kansainvälisessä puolustusyhteistyössä.
Puolustusselonteon julkaisusta on vasta muutama kuukausi aikaa ja kevään 2025 kuluessa olemme huomanneet, että maamme puolustuksen toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Onkin tärkeää, että toimintaympäristön muutoksia arvioidaan jatkuvasti ja uusia linjauksia tehdään tarpeen mukaan. Tarkastelen tässä blogissa Valtioneuvoston puolustusselontekoa erityisesti puolustusteollisuuden näkökulmasta.
Sodankäynnin uudet ulottuvuudet näkyvät myös Suomen lähialueilla
Laajentaessaan sodankäyntiään Ukrainassa keväällä 2022, Venäjän presidentti Putin puhui sotilaallisesta erikoisoperaatiosta Ukrainassa. Myöhemmin hän on muuttanut retoriikkaansa ja viitannut myös jännitteisiin länsimaiden kanssa.
Liittyessään Natoon vuonna 2023 Suomi ankkuroitui yhä tiiviimmäksi osaksi länttä. Venäjän ja lännen välinen vastakkainasettelu Suomen lähialueilla näkyy laaja-alaisena vaikuttamisena. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi vaikuttamista mielipideilmastoon, kyberhyökkäyksiä, sabotaaseja, sotilaallista painostusta mutta myös iskuja tärkeään infrastruktuuriin.
Ennen vanhaan sotaa käytiin kolmessa ulottuvuudessa eli maalla, merellä ja ilmassa. Viime aikoina sodankäyntiin on tullut kaksi ulottuvuutta lisää: avaruus ja kyberympäristö.
Viimeisten parin vuoden kuluessa olemme havainneet uutisvirrasta, että lähialueellamme tapahtuu ihmeellisiä asioita: Kaasuputkia vaurioituu, kaapeleita katkeaa ja kyberhyökkäyksistä on tullut arkipäivää. Voidaankin pohtia, olemmeko viime aikoina havainneet nykyaikaisen sodankäynnin ilmenemismuotoja Suomessa ja lähialueillamme?
Kotimaisen puolustusteollisuuden rooli korostuu muuttuvassa toimintaympäristössä
Alati muuttuvan toimintaympäristön myötä Ukrainassa käytävän sodan laajenemisen riskiä ei voida sulkea pois. Myös riski Suomen joutumisesta sotilaallisen konfliktin osalliseksi on kasvanut merkittävästi. Venäjän laaja-alainen vaikuttaminen Suomea ja muita Naton jäsenmaita vastaan jatkuu.
Maamme toimintaympäristön huomioiden puolustusselonteko linjaa, että länsimaisilla asevoimilla tulee olla kyky pitkään kestävään, korkean intensiteetin kulutussodankäyntiin. Selonteon mukaisesti Suomen uusi puolustusratkaisu tarkoittaa vahvaa kansallista puolustuskykyä osana Naton pelotetta ja puolustusta.
Pitkään jatkuva kulutussodankäynti vaatii valtavan määrän kriittisiä sotatarvikkeita. Kyvykkyys pitkäkestoiseen ja korkean intensiteetin sodankäyntiin on rakennettava yhdessä puolustusteollisuuden kanssa, normaalioloissa ja pitkällä aikavälillä. Tähän liittyy kriittisten tuotteiden saatavuuden varmistaminen, missä korostuu kotimainen teollisuuden tuotantokyky sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamiseksi.
Sotilaallinen huoltovarmuus rakentuu osaamisen ja kapasiteetin varaan
Puolustuselonteon mukaan sotilaallinen huoltovarmuus pohjautuu normaalioloissa rakennettuun riittävään teolliseen kapasiteettiin, osaavaan henkilöstöön ja ennakolta varastoituihin materiaaleihin. Tämä kaikki on ajateltava pitkään jatkuvan kulutussodankäynnin materiaalikulutuksen näkökulmasta.
Haaste on yhteinen ja mittava, mutta onneksi puolustusselonteko tarjoaa siihen ratkaisun: Se linjaa, että puolustusteollisuuden toimintaedellytyksiä parannetaan ja sen tuotantokykyä lisätään sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamiseksi.
Korkean intensiteetin kulutussodankäynti vaatii pitkäjänteistä varautumista
Vanhan periaatteen mukaan varautuminen poikkeusoloihin toteutuu parhaiten silloin, kun toiminta normaalioloissa on mahdollisimman lähellä toimintaa poikkeusoloissa. On mukava todeta, että puolustusselonteossa tämä ajatus on selkeästi läsnä.
Puolustusselonteon mukaan teollisen tuotannon ja teollisuudessa toimivan henkilöstön osaaminen liittyy teolliseen valmiuteen, jonka säilyttäminen oikealla tasolla edellyttää riittävää ja jatkuvaa teollisuuden tilauskantaa. Selonteko linjaa, että hankintoja kohdennetaan huoltovarmuuskriittisille yrityksille. Lisäksi todetaan, että teollisuuden ja palveluntuottajien tuotantovalmius häiriötilanteiden ja poikkeusolojen tuotantoon varmistetaan tilauksin ja koeostoin huoltovarmuusperusteisesti. Näitä linjauksia on hyvä lukea!
Huoltovarmuutta ja kasvuvoimaa: kotimainen puolustusteollisuus Euroopan kentillä
Selonteko nostaa esiin, että puolustusteknologian saatavuus ja kyky tuottaa uutta teknologiaa ja teknisiä ratkaisuja kustannustehokkaasti osaksi puolustusjärjestelmää edellyttää kansallista osaamista ja tuotantokykyä.
Elinkelpoisella ja kansainvälisesti kilpailukykyisellä kotimaisella puolustusteollisuudella on siis merkittävä rooli huoltovarmuuden turvaamisessa. Puolustusteollisuuden kyvykkyyteen liittyy myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta ja sekä puolustusteollisuuden koko tuotantoketju alihankinta- ja sopimusvalmistajat mukaan lukien.
Puolustusselonteossa todetaan myös, että on tärkeää varmistaa, että suomalaisen teollisuuden osaamista hyödynnetään Euroopassa laajasti ja että tuetaan suomalaisen puolustusteollisuuden vientiedellytyksiä ja kansainvälistymistä. Nämä ovat erinomaisia tavoitteita!
Yhteistyö ja kilpailukyky ovat puolustusteollisuuden tulevaisuuden avaimet
Tammikuun lopun SecD-Day messutapahtumassa Helsingissä oli selvästi havaittavissa, että puolustusteollisuuden kyvykkyyden, kapasiteetin, yhteistyömahdollisuuksien ja kansainvälisen kilpailukyvyn varmistaminen on nyt tärkeää ja keskeistä. Varautuminen poikkeusoloihin on erityisesti yhteistyötä, minkä me Suomessa varautumisen ja valmiuden huipputoimijoina selkeästi ja laajasti ymmärrämme.
Mectalent on valmiina antamaan edelleen oman panoksensa tähän tärkeään yhteistyöhön ja tarvittaessa myös investoimaan uuteen. Mectalent on tuotekehityksen, tarkkuusmekaniikan ja vaativan laitevalmistuksenhuippuosaaja.
Olemme olleet mukana puolustusteollisuudessa jo parikymmentä vuotta, toimien sopimusvalmistajana alan tunnetuimmille yrityksille Suomessa. Omaamme mittavan suunnittelu- ja tuotantokyvykkyyden tarkkuusmekaniikan alalla ja olemme olleet mukana muun muassa kriittisten osakomponenttien, asejärjestelmäosien, räjähdetuotannon osien valmistuksessa.
Parin viikon päästä ilmestyy blogisarjan kolmas kirjoitus, joten pysy kuulolla!
Aleksi Heikkilä
Defence Advisor
Mectalent Oy
Mectalentin Defence Advisor Aleksi Heikkilä on koulutukseltaan sotatieteiden maisteri ja on toiminut Puolustusvoimissa upseerin tehtävissä. Liike-elämässä hän on työskennellyt mm. turvallisuuden ja puolustusteollisuuden parissa vuodesta 2015. Heikkilä on työhistoriansa kautta laajasti verkottunut puolustusteollisuuden yrityksiin, Puolustusvoimiin ja huoltovarmuusorganisaatioon.
Blogin lähteet:
- Valtioneuvoston puolustusselonteko 2024
- Puolustusministeri Antti Häkkäsen diaesitys puolustusselonteon julkaisutilaisuudessa 12.2024
