Suomi liittyi sotilasliitto Naton täysjäseneksi 4.4.2023. Kun pohdiskelen noita parin vuoden takaisia tapahtumia, huomaan tuntevani kiitollisuutta siitä, kuinka olosuhteen muuttuessa Suomi saatettiin päättäväisesti puolustusliiton jäseneksi, mutta samalla myös kansalaisten mielipiteen muodostumiselle annettiin riittävästi aikaa.
Suomessa on ymmärretty läpi historian, että on säilytettävä ripeä muutoskyky tarpeen vaatiessa, mutta kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta on varjeltava.
Ennen helmikuun 2022 loppua Suomen ulko-ja turvallisuuspolitiikka oli pitkään nojannut useampaan peruspilariin, joista kaksi keskeistä olivat itsenäinen, uskottava puolustuskyky ja toimivat ja tiiviit kahdenväliset suhteet Venäjään.
Itsenäiseen ja uskottavaan puolustuskykyyn sisältyi, että olimme sotilaallisesti liittoutumattomia, mutta kehitimme Nato-kumppanuuttamme säilyttäen mahdollisuuden tarpeen vaatiessa hakea Naton jäsenyyttä. Toimivat ja tiiviit kahdenväliset suhteet Venäjään koettiin tärkeinä niillä aloilla, jotka olivat Suomen ja EU:n kannalta keskeisiä. (Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 2020 ja Valtioneuvoston puolustusselonteko 2021.)
Helmikuun lopussa vuonna 2022, kun Venäjä laajensi vuonna 2014 alkanutta sotaansa Ukrainassa hyökkäämällä sinne laajamittaisesti, edellä kuvatut Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruspilarit muuttuivat yhtäkkiä. Tiiviit ja kahdenväliset suhteet Venäjään katkesivat välittömästi ja Nato-option toteuttaminen nousi tärkeäksi pohdinnaksi.
Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruspilarit murenevat, syntyy niiden tilalle epävakaa tyhjiö, jonka tilalle pitää turvallisuuden takaamiseksi saada nopeasti täytettä. Valtiojohdon ja virkamieskunnan voimin alettiin päättäväisesti kulkea kohti Naton täysjäsenyyttä ja Suomi liittyi Naton jäseneksi huhtikuussa 2023. Suomi vahvistaa Naton pohjoisen alueen kyvykkyyttä, kiitos maassamme pitkään ylläpidetyn itsenäisen ja uskottavan puolustuskyvyn periaatteen.
Suomen nopea Natoon liittyminen onnistui, mutta tarkastellaanpa tilannetta toisenlaisen skenaarion näkökulmasta. Mitä jos Venäjä olisikin keväällä 2022 päässyt tavoitteisiinsa Ukrainassa nopeasti ja olisi ollut muutamassa kuukaudessa melkein täysissä sotavoimissaan Valko-Venäjällä, Puolan ja Liettuan rajalla? Minkälaisessa olosuhteessa me tällä hetkellä Euroopassa eläisimme ja olisimmeko tämän skenaarion toteutuessa edes ehtineet Naton jäseneksi?
Tätä pohtiessa kiitollinen katse kääntyy urheaan Ukrainaan, joka on yksinään jo yli kolme vuotta urhoollisesti ja sinnikkäästi puolustanut kaikkien Euroopan valtioiden puolesta vakautta, itsemääräämisoikeutta ja itsenäisyyttä. Laajamittainen ja raakalaismainen sota Ukrainassa jatkuu edelleen. Ukraina tarvitsee vankkumatonta ja kasvavaa tukeamme!
Olemme nyt olleet kaksi vuotta Naton jäseniä, mutta viime kuukausina olemme havainneet, että myös Naton sisällä tapahtuu voimakkaita muutoksia. Keväällä 2025 on keskusteluihin noussut kysymys, onko Yhdysvaltojen sitoutumisen aste Natossa vähentymässä? Tämä huolestuttava kysymys aiheuttaa puolustuskykyyn liittyvän tilanteen uudelleen arviointia Euroopassa.
Puolustuskyky meillä Suomessa on paremmalla tasolla kuin monessa maassa Euroopassa. Emme takavuosina koskaan purkaneet kylmän sodan aikaista varautumisen tasoa, niin kuin moni Euroopan valtio teki. Sotilaallisen varautumisen välttämättömyyteen on monessa Euroopan maassa nyt kiireellä herätty. Tämä on hyvä asia.
Rauhan säilyminen vaatii voimakkaan pidäkkeen ylläpitoa. Euroopassa varustaudutaan nyt nopeasti, eli rakennetaan tätä voimakasta pidäkettä. Samalla meidän on yhteisesti huolehdittava Ukrainan riittävästä ja säännöllisestä tuesta. Tämän kaiken toteuttaminen vaatii yhteistä suuntaa ja tavoitetta: Valtioiden tahoilta nopeita päätöksiä, eri maiden puolustusvoimilta hankintapäätöksiä ja puolustusteollisuudelta valmiutta vastata kysyntään ja investoida tarvittaviin lisäresursseihin. Tästä kokonaisuudesta ei saa unohtaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa ja sen saumatonta liittämistä edellä kuvattuun ketjuun.
Puolustusteollisuus on kiistaton kasvuala. Kysynnän voimakas kasvu vaatii puolustusteollisuuden yrityksiltä investointikyvykkyyttä ja saumatonta yhteistyötä. Kysyntään vastaamisessa on tärkeää varmistaa, että koko arvoketjussa kaikki yhteistyöpalaset toimivat. Yhteistyössä me suomalaiset olemme perinteisesti hyviä!
Muiden suomalaisten puolustusteollisuuden yritysten ohella Mectalent on valmis tukemaan alan kasvua, esimerkiksi tekemällä investointeja tuotantokapasiteetin kasvattamiseksi.
Mectalent on tuotekehityksen, vaativan laitevalmistuksen ja tarkkuusmekaniikan huippuasiantuntija. Olemme toimineet puolustusteollisuudessa jo parikymmentä vuotta, toimien sopimusvalmistajana tunnetuimmille puolustusteollisuuden yrityksille Suomessa. Omaamme mittavan suunnittelu- ja tuotantokyvykkyyden tarkkuusmekaniikan alalla ja olemme olleet mukana muun muassa kriittisten osakomponenttien, asejärjestelmäosien ja räjähdetuotannon osien valmistuksessa.
>> Lue blogi: Tarkkuusosat ovat välttämättömiä puolustusjärjestelmien valmistuksessa
Parin viikon päästä seuraa blogisarjan toinen kirjoitus, joten pysy kuulolla!
Aleksi Heikkilä
Defence Advisor
Mectalent Oy
Mectalentin Defence Advisor Aleksi Heikkilä on koulutukseltaan sotatieteiden maisteri ja on toiminut Puolustusvoimissa upseerin tehtävissä. Liike-elämässä hän on työskennellyt mm. turvallisuuden ja puolustusteollisuuden parissa vuodesta 2006. Heikkilä on työhistoriansa kautta laajasti verkottunut puolustusteollisuuden yrityksiin, Puolustusvoimiin ja huoltovarmuusorganisaatioon.