Tarkastelen tässä blogissa valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksyttyä Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa erityisesti puolustuskyvyn näkökulmasta. Blogikirjoitus on jatkoa kahdelle aikaisemmalle turvallisuustilanteen muutosta ja suomalaista puolustusteollisuutta käsitelleelle blogisarjan kirjoitukselle.
Suomalainen kokonaisturvallisuuden toimintamalli on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi luotu toimintatapa. Sen tarkoitus on varmistaa, että viranomaiset, elinkeinoelämä ja järjestöt yhdessä kansalaisten kanssa huolehtivat yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista kaikissa olosuhteissa.
Yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ovat
Euroopan turvallisuustilanteen muuttumisen ja Suomen Nato-jäsenyyden myötä suomalainen kokonaisturvallisuuden toimintamalli herättää laajaa ja kansainvälistä kiinnostusta.
Kokonaisturvallisuuden toimintamalli kuvataan timanttina, missä timantin kulmat merkitsevät yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Timantin muoto kuvaa toimintojen vahvaa kytköstä toisiinsa ja niiden keskinäistä suhdetta.
Jos timantin yksi kulma pettää tai sen toiminta heikkenee, vaikutukset voivat ulottua paljon laajemmalle kuin vain kyseiseen kohtaan – tapahtunut häiriö voi aiheuttaa suurempia ongelmia koko kokonaisuudessa.
Timantin keskellä on kuvattu joukko kansalaisia korostamaan yksilön merkitystä yhteiskunnan turvallisuudelle. Puolustuskyky on asetettu sisäisen turvallisuuden kanssa timantin alaosaan, ikään kuin rakentamaan perustus.
Toimiva puolustuskyky ja yhteiskunnan vahva varautumisen taso muodostavat voimakkaan pidäkkeen, eli ennalta ehkäisevän vaikutuksen ulkoisia sotilaallisia uhkia vastaan.
Puolustuskykyä ylläpidetään ennaltaehkäisemään Suomeen kohdistuvaa sotilaallisen voiman käyttöä tai voimankäytöllä uhkaamista. Jos tarve vaatii, sotilaallinen voimankäyttö torjutaan yhdessä Nato-liittolaisten kanssa sotilaallisia voimakeinoja käyttäen.
Nato-jäsenyys ja kansainvälinen puolustusyhteistyö vahvistavat Suomen puolustuskykyä. On kuitenkin muistettava, että Suomi tekee puolustusyhteistyötä omista lähtökohdistaan ja puolustusyhteistyöhön osallistuvien maiden yhteisten intressien pohjalta.
Kotimainen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen puolustusteollisuus on tärkeässä roolissa Suomen puolustuskyvyn ylläpitämisessä.
Suomen puolustusteollisuus tukee kokonaisturvallisuutta ja on erityisen tärkeä silloin, kun tarvittavaa osaamista tai järjestelmiä ei voida hankkia ulkomailta, vaan ne on kehitettävä itse.
Suomi puolustaa yhteiskuntaansa, alueitaan ja väestöään kaikkia voimavaroja hyödyntäen ja yhteiskunnasta saatavien resurssien nopea käyttöönotto varmistetaan kaikissa olosuhteissa.
Yleisellä asevelvollisuudella on Suomessa pitkä perinne. Yleinen asevelvollisuus nojaa korkeaan maanpuolustustahtoon, jota ylläpidetään ja kehitetään osana kokonaisturvallisuutta.
Yleisellä asevelvollisuudella on myös positiivinen vaikutus yksilöiden ja sitä kautta myös yhteiskunnan henkisen kriisinkestävyyden rakentumisessa. Henkinen kriisinkestävyys on kykyä kestää kriisitilanteiden aiheuttama kuormitus ja selviytyä niiden vaikutuksista.
Ukrainan sota on osoittanut, että taistelukentän välineet uudistuvat nopeasti. On uutisoitu, että jopa 75 % Ukrainan tappioista on aiheutettu drooneilla. Drooneihin liittyvä teknologia kehittyy nopeasti, kuten myös niiden torjumiseen liittyvät ratkaisut.
Voidaan sanoa, että käynnissä on kilpajuoksu uusien taisteluvälineiden hyödyntämisen ja niiltä suojautumisen välillä. Ilmiö haastaa voimakkaasti myös perinteistä varautumisjärjestelmää – ei kannata hankkia varastoon mittavaa määrää nopeasti vanhenevaa kalustoa.
Jotta Suomi pysyy uusien välineiden hyödyntämisen kilpajuoksussa mukana, on huolehdittava puolustusteollisuutemme mahdollisimman nopeasta reagointi- ja tuotantokyvykkyydestä ja sen jatkuvasta ylläpidosta. Ei myöskään saa unohtaa tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa ja sen saumatonta liittämistä ketterään tuotantoketjuun.
Kyvykkyyden ylläpito ei onnistu ilman ajan hermoilla olevaa puolustusteollisuutta, joka ylläpitää osaamistaan säännöllisillä tuotantoerillä myös normaalioloissa. Lisäksi pitää huolehtia raaka-aineiden toimitusketjusta ja sen mahdollisimman suuresta kotimaisuusasteesta.
Huoltovarmuudella tarkoitetaan valmiutta kohdata häiriötilanteet ja kriisitilanteet. Sen ydin on varmistaa, että maanpuolustuksen, väestön elinmahdollisuuksien, talouden ja yhteiskunnan keskeiset tuotannot, palvelut ja infrastruktuuri pysyvät toiminnassa vakavien häiriöiden ja poikkeusolojen aikana.
Yhteiskunnan huoltovarmuuden turvaaminen on aina kansallisella vastuulla, mutta kansainvälinen yhteistyö täydentää sitä.
Tarkastelen suomalaista huoltovarmuuden kokonaisuutta laajemmin seuraavassa blogissa, mikä ilmestyy parin viikon päästä.
Yhteenvetona voi todeta, että Suomessa on häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautuminen ja tämän toiminnan jatkuva kehittäminen erinomaisella tasolla. Poikkeusoloihin varautuminen ja huoltovarmuuden turvaaminen on erityisesti yhteistyötä viranomaisten, yritysten, järjestöjen ja kansalaisten välillä.
Mectalent valmis antamaan oman panoksensa varautumiseen liittyvään yhteistyöhön. Mectalent on tuotekehityksen, vaativan laitevalmistuksen ja tarkkuusmekaniikan huippuasiantuntija. Olemme toimineet puolustusteollisuudessa jo parikymmentä vuotta toimien sopimusvalmistajana tunnetuimmille puolustusteollisuuden yrityksille Suomessa.
Omaamme mittavan suunnittelu- ja tuotantokyvykkyyden tarkkuusmekaniikan alalla ja olemme olleet mukana muun muassa kriittisten osakomponenttien, asejärjestelmäosien, räjähdetuotannon osien valmistuksessa.
Lue puolustusteollisuuden blogisarjan muut osat:
>> Suomen toimintaympäristö on muuttunut Nato-jäsenyyden alkutaipaleella
>> Kotimaisen puolustusteollisuuden rooli Suomen uudessa puolustusratkaisussa on merkittävä
Aleksi Heikkilä
Defence Advisor
Mectalent Oy
Mectalentin Defence Advisor Aleksi Heikkilä on koulutukseltaan sotatieteiden maisteri ja on toiminut Puolustusvoimissa upseerin tehtävissä. Liike-elämässä hän on työskennellyt mm. turvallisuuden ja puolustusteollisuuden parissa vuodesta 2015. Heikkilä on työhistoriansa kautta laajasti verkottunut puolustusteollisuuden yrityksiin, Puolustusvoimiin ja huoltovarmuusorganisaatioon.
Blogin lähteet: